Suomen neljä vuodenaikaa muuttavat maisemaa ja antavat siten mielelle virkeyttä. Kesällä valoa riittää, tiet ovat sulat eikä ole kinoksia hidastamassa kulkua. Kesällä liikkumisen apuvälineinä voidaan käyttää erilaisia kävelykeppejä, rollaattoreja tai pyörätuoleja. Jokaisella on oikeus saada liikkua luonnossa siten, että kokee liikkumisen turvalliseksi ja helpoksi.
Keskikesän yöttömän yön jälkeen valo pikkuhiljaa hiipii kohti eteläistä pallonpuoliskoa ja Suomeen koittaa pimeä talveen johdatteleva syksy. Syksyn pimeys tuo omat haasteensa ulkoiluun, sillä tumma hahmo liikenteessä on muiden tiellä liikkujien hyvin hankala havaita. Syksyisen kulkijan parhaita apuvälineitä iästä riippumatta ovat heijastimet, joita nykyisin saa myös erilaisina asusteina, takkeina ja heijastinliiveinä.
Ruskan maalaaman maiseman jälkeen pohjolaan hiipii kylmyys, joka ensimmäisten kylmien öiden jälkeen havaitaan teiden liukkautena. Liukastuminen voi johtaa monenlaisiin vammoihin pienistä ruhjeista murtumiin ja aivoverenvuotoihin sekä aivovammoihin. Lonkkamurtumista 90 % tapahtuu kaatumisen seurauksena. Lonkkamurtuma on merkittävin kaatumisen seuraus sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tapahtuma on tragedia, sillä se johtaa usein liikunta- ja toimintakyvyn heikkenemiseen ja jopa kuolemaan. Muistisairauksien, aivoverenkiertohäiriöiden ja muiden neurologisten sairauksien jälkeen lonkkamurtuma on merkittävimpiä pitkäaikaishoitoon joutumiselle altistavia sairauksia.
Talvisin ulkona tapahtuneita kaatumisia voidaan ehkäistä kengän liukumista jäällä estävällä apuvälineellä, joko nastakengillä tai kenkiin asetettavilla liukuesteillä. Talvella myös laadukkaiden liikkumisen apuvälineiden tarve korostuu, jotta ikäihmisten turvallinen liikkuminen voidaan turvata myös huonoissa keleissä. Yhdessä liikkuminen on aina turvallisempaa kuin yksin, niinpä lenkille tulisikin lähteä mieluusti puolison, ystävän tai vaikka avustajan kanssa.