Kuorsaus

Kuorsaus

Kuorsaus on hyvin yleinen vaiva. Työikäisistä miehistä 20 % ja naisista 5 % kuorsaa. Iän myötä kuorsaus lisääntyy ja jopa yli puolet yli 60 vuotiaista miehistä kuorsaa. Kuorsaus itsessään ei ole sairaus, mutta siihen voi liittyä hoitoa vaativa obstruktiivinen uniapnea.

Kuorsauksella tarkoitetaan ääntä, joka syntyy kun ilmavirta saa nielun ympärillä olevat kudokset värähtelemään. Jos kudokset tukkivat nielun aiheuttaen yön aikana hengityskatkoksia, kutsutaan tilaa obstruktiiviseksi uniapneaksi. Kuorsaus itsessään on siis vain ääni, joka harmittomimmassa tapauksessa on ohimenevää ja syntyy tilapäisen ylähengitysteiden vastuksen aiheuttamana (esim. tukkoinen nenä). Jos kuorsaukseen liittyy hengityskatkoksia, on kyseessä hoitoa vaativa sairaus. Usein kuorsaus on kuitenkin merkittävä sosiaalinen haitta riippumatta sen aiheuttajasta. Haittaa voidaan jonkin verran vähentää erikoiskorvatulppia käyttämällä, mutta se ei usein riitä hoidoksi.


Tärkein kuorsauksen hoitokeino on ylipainoisilla ihmisillä laihdutus, sillä painon vähentyessä myös ilmatiet laajenevat. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet sekä nikotiini lisäävät kuorsausta, joten niiden vähentäminen on tärkeää pyrittäessä ehkäisemään kuorsausta. 


Selällään ollessa kudokset painuvat alaspäin hengitysteitä ahtauttaen, joten kuorsaajan olisi hyvä pyrkiä nukkumaan kylkiasennossa. Selälleen kääntymistä ehkäisevät paidat ja tyynyt ovat käyttökelpoisia kylkiasennossa nukkumiseen kannustavia apukeinoja. Myös kuorsausreppu on hyvä apukeino.


Sekä itsehoitovalmisteina käytettävät että reseptillä saatavat nenähengitystä helpottavat suihkeet ja sierainten laajentajat auttavat vähentämään kuorsausta erityisesti nenän kautta hengittävillä. Ne laajentaessaan hengitysteitä vähentävät vastusta ja näin ollen kuorsausääni pienenee. Hammaskiskot lisäävät suun ilmatilaa vetämällä alaleukaa eteenpäin, jolloin kuorsaus vähenee. Tiedetään myös, että suun avautumista estävät tuet ja sidokset vähentävät kuorsausta.


Mikäli kuorsaukseen liittyy hengityskatkoja, päivittäistä väsymystä, ärtymystä ja päänsärkyä, on todennäköisesti kyse obstruktiivisesta uniapneasta, jonka hoidosta on syytä keskustella lääkärin kanssa.



Lähteet: L. Bäck, A. Mäkitie. Pitääkö kuorsausta hoitaa? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 2011;127(4):311-2

J. Ylikoski, L. Bäck. Kuorsaus ja sen hoito. Suomen lääkärilehti. 2006;61(7):691-698.

Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa:


Kommentoi artikkelia

Täytä kaikki alla olevat kentät

Nimi:
Sähköposti: (ei julkaista sivuilla)
Kommentti:
Syötä kuvan koodi: